Abstrakt:
Edvard Westermarckin tutkimuksen keskiössä oli moraali, joka syntyy yksilöpsykologian ja yhteiskunnan instituutioiden vuorovaikutuksessa. Biologinen ihmisluonto oli hänelle yhteiskunnallisen analyysin reunaehto, ei sellaisenaan riittävä, selittävä tekijä.